Vihapuheista kansan hallintaan ja aseiden kieltoon

Norjan surullisen ja traagisen tapahtuman jälkeen yhteiskunnassamme ollaan jälleen täynnä vihaa. Aseiden kieltämisestä kirjoittavat kaikki, jotka näkevät pienenkin mahdollisuuden vaikuttaa siihen, että aseiden täydellinen kieltäminen tapahtuisi. Viha kohdistetaan kuitenkin täysin väärään kohteeseen! Aseiden kieltämistä haluavien kirjoituksissa on myös havaittavissa, että ainoastaan metsästys ymmärretään sellaisena toimintana, jossa ase on kantajalleen hyväksyttävä. Unohdetaan ehkä tarkoituksella monet lajit urheiluammunnassa, sekä maanpuolustuskoulutuksen järjestämät koulutukset. Toiminnallisissa ja sotilaallisissa ammunnoissa käytetään mm. itselataavaa kertatulta ampuvaa pistoolia, joka tuntuu olevan se väline, johon kaikki paha maailmassa juuri nyt keskittyy. Tämä itselataava ase muuttuu lehtien ja ymmärtämättömien ihmisten käsittelyssä sarjatulta, konetulta, ja ties mitä tulta ampuvaksi, ja vain armeijan käyttöön tarkoitetuksi tappoaseeksi.

Aseet ovat ja ovat aina olleet vaarallisia väärissä käsissä, mutta sen lisäksi ne ovat myös hyvän ja monia osa-alueita kehittävän harrastuksen työkaluja. Aseita luvallisesti käyttävät vastuuntuntoiset ja sitoutuneet harrastajat eri ikäryhmissä, niin naisissa kuin miehissä tietävät kyllä vastuunsa. Olisi  ymmärrettävä, että näissä harrastuksissa mukana olevat tekevät oikeasti kovaa työtä ampumaurheilun perinteen jatkuvuuden, kehittämisen ja turvallisen harrastuksen puolesta. Maanpuolustuskoulutuksen sotilaalliset kurssit kouluttavat kriisinajan toimintaan, joka on erittäin tärkeää ja yhtenä osana yhteiskuntamme pilareista. Nyt olemme jo siinä pisteessä, että nuorten harrastajien mukaantuloa on vaikeutettu uuden aselain säädöksillä. Olisi kielloista puhuessaan ymmärrettävä kuinka suurta sitoutuneiden harrastajien joukkoa toimillaan hankaloittaa. Osa tuntuu unohtaneen myös maanpuolustukselliset näkökohdat, aseet ovat olleet hädän hetkellä myös turvaksi.

Nykysuomen tapaan toimia kuuluu myös traagisten ja surullisten tapahtumien käyttäminen syynä jonkin asian patoamiselle. Täytyy olla todella varovainen mitä maassamme puhuu ja mistä aiheesta. Tuntuukin, että vapaus puhua on vain päätöksistä vastaavien ja sen talutusnuorassa olevan median hallussa. Tämä taho tulkitsee mielipiteetkin vihapuheeksi, rasismiksi ja suvaitsemattomuudeksi. Kaikki kansallismielisyys ja isänmaallisuus käännetään vihaksi joitakin etnisiä ryhmiä kohtaan. Tuntuukin, että on väärin rakastaa maataan ja olla huolissaan sen muuttumisesta, ja tulevaisuuden näkymistä. Tuntuu, että on väärin kantaa huolta oman maan syrjäytyneistä, henkisesti sairastuneista ja työttömistä ennen globaalin maailman syleilyä. Yritetään kieltojen ja lakien avulla poistaa jopa sananvapaus kansalaisilta, jotka eivät ole halukkaita kansainvälisyyteen! Koska tämä terrorismi omaa kansaa kohtaan loppuu?

Maassamme ollaan haluttomia lukemaan traagisten tapahtumien viestejä! Toimitaan toisin ja viesteistä viis! Olisiko syytä edes kerran pysähtyä miettimään, miksi kyseinen ihminen oli niin väsynyt? Olisiko syytä ottaa todesta Norjan tapahtuma, jossa yksi syy oli  ”maahanmuutto”. Miksi ei siis puhuta oikeilla nimillä, että olisiko politiikkaa syytä muuttaa? Olisiko liika ollut liikaa Norjan tapauksessa, Entä maassamme? Kuka ottaa vastuun meillä kantaakseen? On niin helppo syyttää yksittäisen ihmisen sairautta ja langettaa viha pelkästään hänelle. Valtiovalta pääsee näin helpommalla ja kunnia tehdyistä päätöksistä säilyy tahraamattomana. Päättäjämme ovat kykenemättömiä ottamaan vastuuta teoistaan ja siitä, mihin ovat maataan johdattaneet poliittisten päätösten seurauksena vuosikymmeniä. Unohdetaan politiikan vaikutukset yksittäisen ihmisen arkeen ja globaalin muutoksen tuomiin ongelmiin yhteiskunnassamme. Unohdetaan omat kansalaiset ja varsinkin ne, jotka ahdistuvat muutoksesta.

Valtionjohtomme ja lakeja säätävät virkamiehet kyllä kiristävät lakeja yrittäessään pestä omaa syyllisyyttä puhtaaksi. On luotu Euroyhteiskunta, jonka kaikki elementit ovat kuin poliisivaltiossa ja kansalaisluottamus on vain poliittisilla ja lakeja säätävillä koneistoilla.

Marko Vähäpesola